Vielä eilen teki mieli kirjottaa tumblriin, faboon, sun muihin, että löytyi vihdoin hiusväri, josta en pidä. Onneksi en näin tehnyt, koska seuraavana aamuna väri tuntuikin jo vähän enemmän omalta. Vieläkin olen sitä mieltä, että se "Tropical Green" sopi minulle paremmin, mutta en varsinaisesti kadu värivalintaani tai tunne itseäni kykenettömäksi elämään sen kanssa niin kauan kuin se kestää.
En tiedä, kuinka monta kertaa hiuksissani on elämäni aikana ollut eri värejä, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun minulle (edes hetkellisesti) on tullut olo, etten olisi tyytyväinen tulokseen. Se oli aika kummallista eilen myöhään illalla. Kun hiukset oli kuivattu ja katselin niitä peilistä mietin: 'Joo-o... Ois sitä voinu jättää tällä kertaa värjäämättäki..." En tiedä oliko alitajunnalla jotain kättä siinä että nukuttuani yön yli väri olikin yhtäkkiä mieluinen, mutta tuntui siltä, että joku olisi vähän laittanut johtoja ristiin, jotta väristä alkaisin pitää, sen sijaan että alkaisin keksiä moninaisia suunnitelmia, millä piilottaa väri. (Eli värjätä päälle joku muu väri).
Huonolla tuorilla ensi yön jälkeen väri on taas mielestäni tyhmä. Olen tunnetusti melkoinen tuuliviiri mielipiteissäni. Se nähdään sitten ja vielä nyt olen sentään tyytyväinen "Burgundyn"-värisiin hiuksiini, vaikken kuitenkaan kuvaan, jonka niitä otin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti